Kasvistanoli: nopea ja pysyvä apu kolesterolin hallintaan
Benecol® tuotteet sisältäv ät kolesterolia alentavaa kasvistanoliesteriä. Kasvistanoliesteri on yhdiste, joka laskee veren kolesterolia vähentämällä kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta.1 Päivittäinen 1,5–3,0 g:n annos kasvistanolia alentaa LDL-kolesterolia 7–12,5 % 2–3 viikossa.2 Vaikutus kestää myös pitkäaikaisessa käytössä, jos kasvistanolia sisältäviä tuotteita nautitaan päivittäin riittävä määrä.3
Mitä Benecol®-tuotteet ovat?
Benecol-tuotteet sisältävät kasvistanoliesteriä, joka vähentää kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta.1
Tutkimuksissa on osoitettu, että jo 2–3 viikossa päivittäinen 1,5–3,0 g:n annos kasvistanolia alentaa LDL-kolesterolia 7–12,5 prosenttia.2 Benecol-tuotteiden käytöstä saa lisätehoa kolesterolin alentamiseen myös terveellisen ruokavalion ja statiinilääkityksen rinnalla.
Mitä kasvistanoli on?
Kasvistanolit ovat kasvipohjaisia yhdisteitä, jotka alentavat veren kolesterolia. Kasvistanolia on luonnostaan tietyissä ruoka-aineissa. Tyypillisimpiä kasvistanolia sisältäviä ruokia ovat viljatuotteet, erityisesti vehnä ja ruis. Tavallisesta ruokavaliosta kasvistanolia saa noin 20-30 mg päivässä.6,7
Kasvistanoli muistuttaa rakenteeltaan kolesterolia, minkä vuoksi se pystyy vähentämään kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta. Kolesterolin imeytymisen väheneminen johtaa alhaisempiin veren LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuksiin.
Ruuassa luonnostaan olevat kasvistanolipitoisuudet ovat sen verran matalia, ettei niillä ole merkittävää kolesterolia alentavaa vaikutusta. Siksi kasvistanolia lisätään Benecol-tuotteisiin. Kasvistanolit esteröidään kasviöljyjen rasvahappojen kanssa, jotta kasvistanolia pystytään lisäämään riittävästi erilaisiin elintarvikkeisiin3,8
Benecol-tuotteisiin lisätään nimenomaan kasvistanolia, ei kasvisterolia, vaikka kasvisterolia on ruuassa luonnostaan enemmän. Kasvisterolien imeytyminen on 10-kertaista verrattuna kasvistanolien imeytymiseen verrattuna. Kasvistanoli vähentää sekä kolesterolin että kasvisterolien imeytymistä ja alentaa myös niiden pitoisuuksia seerumissa.9
Päivittäinen 1,5–3,0 g:n annos kasvistanolia vähentää kolesterolia 7–12,5 % 2–3 viikossa.2 Vaikutus on pitkäkestoinen, jos kasvistanolia sisältäviä tuotteita käytetään riittävästi päivittäin.3 Esimerkiksi jo yksi Benecol-jogurttijuoma sisältää 2 grammaa kasvistanolia, eli suositellun päiväannoksen.
Miten kasvistanoli alentaa kolesterolia?
Kasvistanoliesteri alentaa sekä veren kokonais- että LDL-kolesterolia vähentämällä kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta. HDL-kolesterolipitoisuuteen kasvistanolilla ei ole vaikutusta.1,3,10–13 Sepelvaltimotaudin riskiä arvioitaessa voidaan tarkastella myös non-HDL-kolesterolia, jonka määrää kasvistanoliesteri yhtä lailla vähentää.3,6
Ohutsuoleen saavuttuaan kasvistanoliesteri pilkkoutuu haiman entsyymien vaikutuksesta vapaiksi kasvistanoleiksi ja rasvahapoiksi.14 Kasvistanolin ja kolesterolin rakenteellisen samankaltaisuuden vuoksi kasvistanoli pystyy syrjäyttämään kolesterolia miselleistä, joihin päästy on edellytyksenä kolesterolin imeytymiselle. Kasvistanoli vähentää sekä ruuan sisältämän että sapen mukana ruuansulatuskanavaan kulkeutuvan kolesterolin imeytymistä.10 Noin 2 g:n päivittäinen kasvistanoliannos vähentää kolesterolin imeytymistä noin 50 prosenttia. 10,15
Kasvistanoliesterin rasvahappo-osa imeytyy kehoon samalla tavalla kuin muutkin ruokavalion rasvahapot, kun taas kasvistanolit ovat käytännössä imeytymättömiä.

Kasvistanoliesteri – näin se toimii
Kasvistanoliesteri vähentää kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta.
Riittävä päivittäinen käyttö
Kasvistanolia tulee saada päivittäin 1,5-3 grammaa, jotta kolesterolia alentava vaikutus säilyy.2
Teho säilyy niin kauan kuin kasvistanolin saanti on suositellulla tasolla.3
Kliinisessä pitkäkestoisessa tutkimuksessa osoitettiin, että kasvistanoliesterin kolesterolia alentava vaikutus säilyi koko 12 kuukauden tutkimusjakson ajan.3 Kun tutkimusjakso päättyi ja kasvistanolia sisältävien tuotteiden nauttiminen loppui nousi LDL-kolesteroli nopeasti lähtötasolleen. Pitkäaikaisten hyötyjen saamiseksi kasvistanolia on siis nautittava päivittäin.3

Kasvistanoliesteriä sisältävän margariinin kolesterolia alentava vaikutus. LDL-kolesterolitason lasku säilyi 12 kk kestäneen tutkimuksen ajan, mutta margariinin käytön loputtua kolesterolipitoisuudet palasivat lähtöarvoihinsa. *P<0.001 vs. vertailuryhmä. Mukautettu lähteestä Miettinen et al. 1995.3 LDL-C = LDL-kolesteroli.
Kasvistanoliesterin kolesterolia alentava vaikutus on vahvistettu myös muissa pitkäkestoisissa tutkimuksissa (12–18 kuukautta).16–18 Vaikutus on osoitettu myös statiinihoidon yhteydessä17 sekä kasvistanoliesteriä sisältävällä margariinilla3,16,17 että jogurttijuomilla.18
Kasvistanoliesteriä ei tarvitse saada joka aterialla kolesterolia alentavan tehon aikaansaamiseksi.19 Kun kasvistanolin saanti on riittävää ja päivittäistä, vaikutus pysyy riippumatta siitä, saadaanko päivittäinen stanoliannos kerralla vai jaettuna usealle aterialle.19
Ohutsuoleen saavuttuaan kasvistanoliesteri pilkkoutuu haiman entsyymien vaikutuksesta vapaiksi kasvistanoleiksi ja rasvahapoiksi. Rakenteellisen samankaltaisuuden vuoksi kasvistanoli pystyy syrjäyttämään kolesterolia seosmiselleistä, joihin pääsy on edellytyksenä kolesterolin imeytymiselle. Kasvistanoli vähentää sekä ruuan sisältämän että sapen mukana ohutsuoleen kulkeutuneen kolesterolin imeytymistä. Parhaan vaikutuksen saamiseksi kasvistanolia sisältävät tuotteet tulisi nauttia aterian yhteydessä, sillä sappihappoja ja haiman entsyymejä erittyy ruuansulatuskanavaan vain aterian yhteydessä.20
Kasvistanoli tuo lisähyötyä kolesterolia alentavaan ruokavalioon
Kasvistanolin LDL-kolesterolia alentava vaikutus on riippumaton muusta ruokavaliosta.3 Kasvistanoli toimii yhtä lailla sekä runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia sisältävässä ruokavaliossa että sydänystävällisessä, vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävässä ruokavaliossa.13,21–23
Terveellisen ruokavalion osaksi lisätyllä kasvistanolilla on additiivinen vaikutus kolesterolin alentamiseen. Kasvistanoli voi alentaa LDL-kolesterolia ylimääräiset 9–14 prosenttia13,24 pelkkään vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.

Kolesterolia alentava ruokavalio vähensi LDL-kolesterolia merkittävät 10 prosenttia 8 viikossa. Sama ruokavalio kasvistanoliesterillä täydennettynä alensi LDL-kolesterolia ylimääräiset 14 prosenttia.
Mukautettu lähteestä Hallikainen et al. 1999.13
LDL-C = LDL-kolesteroli.
Sen lisäksi, että kasvistanoli alentaa kolesterolia, se vähentää myös kasvisterolien imeytymistä. Kasvistanoli vähentää sekä kolesterolin että kasvisterolien imeytymistä myös ihmisillä, joilla on jokin harvinaisista ABCG5/G8-geenivarianteista.Näillä henkilöillä veren kasvisterolipitoisuudet tyypillisesti nousevat,9 aiheuttaen kohonneen sepelvaltimotaudin riskin.25
Millaiset potilaat voivat hyötyä Benecol®-tuotteista, joihin on lisätty kasvistanolia?
Euroopan kardiologisen seuran (EAS) ja Euroopan ateroskleroosiyhdistyksen (ESC) yhdessä vuonna 2019 julkaisemat suositukset määrittelevät kasvistanoliesterin käytöstä hyötyvät kohderyhmät seuraavasti:26
Tilaa uutiskirje pysyäksesi ajan tasalla Benecol® uutuustuotteista ja kasvistanoliesteri tutkimuksista
Gylling et al. Atherosclerosis 2014; 232(2): 346–360.
The EU Register of nutrition and health claims made on foods. EU 2016 [online] available at: https://ec.europa.eu/food/safety/labelling_nutrition/claims/register/public/?event=search (accessed December 2020).
Miettinen et al. N Engl J Med 1995; 333(20): 1308–1312.
Piironen et al. J Food Compos Anal 2000; 13(4): 619–624.
Piironen et al. Cereal Chem 2002; 79(1): 148–154.
Phillips et al. Food Chem 1999; 64(3): 415–422.
Valsta et al. Br J Nutr 2004; 92(4): 671–678.
Gylling et al. Diabetologia 1994; 37(8): 773–780.
RAISIO Data on File, August 2020.
Gylling et al. Circulation 1997; 96(12): 4226–4231.
Nguyen et al. Mayo Clin Proc 1999; 74(12): 1198–1206.
Cater et al. Am J Cardiol 2005; 96(1A): 23D-28D.
Hallikainen et al. Am J Clin Nutr 1999; 69(3): 403–410.
Nissinen et al. Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol 2002; 282(6): G1009–G1015.
Gylling et al. J Lipid Res 1996; 37(8): 1776–1785.
Gylling et al. Br J Nutr 2008; 101: 1688–1695.
De Jong et al. Br J Nutr 2008; 100: 937–941.
Párraga-Martínez et al. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2015; 68(8): 665–671.
Plat et al. Eur J Clin Nutr 2000; 54: 671–677.
Musa-Veloso et al. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2011; 85(1): 9–28.
Hallikainen et al. J Nutr 2000; 130(4): 767–776.
Athyros et al. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2011; 21(3): 213–221.
Andersson et al. Eur Heart J Suppl 1999; 1: S80–S90.
Gylling et al. Nutrients 2020; 12: 2346.
Helgadottir et al. Eur Heart J 2020; 41(28): 2618–2628.
Mach et al. Eur Heart J 2019; 41(1): 111–188.

